Tältä näyttää kun purkuhommissa käytettävällä metsäkoneella ajaa talomme pihamaalla... Kevät kevät!

Tuo metsäkone varmistaa nyt sen, ettei tästä purkuhommastakaan liian helppoa tule. Tuntikausia on mennyt yhden koneen korjailemiseen. Ihan ensimmäiseksi, ennenkuin kone edes saatiin purkupaikalle, piti paikata siihen kuuluva rengas ja vaihtaa se. Sitten isäntä huomasi ongelmia polttoaineen saannin kanssa. Kone saatiin vihdoin työmaalle ja hommat alkoivat. Seuraavaksi meni kourankääntäjän letku. Tämä saatiin korjattua, mutta eihän se siihen loppunut. Oli vuorossa puominjatkajan sylinteri, tiivisteet vuoti niin pahasti että hirret sotkeentui. Tämän korjaamisessa kuluikin kaksi kokonaista työpäivää. No, kone oli jälleen kuosissa, mutta jatkoa seurasi: hydraulikan sähköventtiilin irtoaminen ja johdon katkeaminen. Ja viikko huipentui ketjujen irtoiluun pyöristä. Että semmosta! Saa koneen vuokraaja metsäkoneensa takaisin paljon paremmassa kunnossa kuin se meille tullessa oli.

Pari viikkoa on isännällä vielä tehokasta purkuaikaa jäljellä, sitten tulee työt häiritsemään pahasti meidän rakennuspuuhia. Toivottavasti nyt koneet pelaa, säät sallii ja muutenkin loppu menee hyvin, jotta olisi mahdollista saada runko purettua siirtoa varten.

Tänään muuten huviksemme laskimme: maaliskuun aikana Madza keräsi mittariinsa 3960 kilometriä lisää pelkästään purkureissuista. En uskalla edes ajatella mitä tuo tarkoittaa polttoaineen osalta...