Näin työpaikalla työtoverin pöydällä kirjan, joka herätti kiinnostukseni. Etsin kirjasta kohdan Rovaniemen maalaiskunta ja siellähän se tosiaan oli. Meidän töllimme. Kirja oli Kustannusosakeyhtö Pohjoisen julkaisema Lapin rakennusperinne-kirja, joka kertoo menneiden sukupolvien työstä ja saavutuksista. Ja tosiaan sen sivuille oli laitettu myös meidän tuleva kotimme. Tässä tuo pieni juttu kuvina ja kirjoittelen sitten vielä tekstin perään :)

Tässä kuvassa juttu siis kokonaisuudessaan, ei mikään iso mutta kuitenkin :) Siinä on kuvina saha, itse tölli eli Tarsaranta ja silloine pohjapiirros sekä kuisti.

Tässä taitaa komeilla Sinetän Saha, joka on perustettu vuonna 1782.

Ja sitten tottakai samantyyppinen kuva Töllistä :)

Ja viimeisessä kuvassa pohjapiirros. Siellä on pirtti ja pirtissä uuni. Tuon uunin kohdalle meillä tulee tupakeittiö. Keittö piti tulla alkuperäiselle paikalleen, mutta päätimme sen kuitenkin pirtin puolelle siirtää. Kamariin tulee siis se sauna, suihku ja kodinhoitohuone. Sali on ihan sali, samoin porstua pysyy porstuana :) Konttori ja hormaaki ovat sitten ihan makuuhuoneita. Hormaakista tulee lasten makuuhuone, konttorista meidän vanhempien. Oikein tarkasti kun katsoo, näkee tuossa kuistien edessä rakennusvuodetkin :) Valitettavasti sanalle hormaaki en tiedä vastinetta. Eikä googlekaan minua tässä auttanut, joten jos joku tietää, mitä tuo hormaaki tarkoittaa, olisin kiitollinen jos tahtoisi meillekin sen kertoa :)

Ja loppuun vielä se teksti...

"Tarsaranta, Sinettä

Heikki Tarsaranta perusti tilan vuonna 1760. Sinetän saha toimi Tarsarannan kohdalla Sinettäjoen viimeisessä koskessa. Saha perustettiin vuonna 1782, jolta ajalta on peräisin Tarsarannan päärakennuksen 1. "bygningin" vanhin osa.

Saha toimi vuoteen 1897 ja sortui 1. maailmasodan jälkeen. Sahan omistajina sen toiminnan aikana olivat  M.F. Clementeoff, E. ja J. Fellman, I.W: Sneliman, I. Fellman, J. Kihlgren, A. Kurtti, L. Tichanoff ja viimeisenä Antti Tarsaranta.

Vielä jäljellä olevan päärakennuksen pirttiosa on rakennettu vuonna 1904. Aikaisemmasta umpipihasta on purettu mm. väentupa, navetta, karjalato ja puu- ja rekiliiterit. Hieman ulompana ollut sauna on palanut sotien aikana. Sahan laitteita on jäljellä enää katoksessa. "

En tajunnut vuosilukua kirjasta nappasta ylös, mutta ystävämme google kertoi tämmöisiä:

"Vuonna 1974 Lapin läänin rakennusperinne ry. ja Lapin seutukaavaliitto aloittivat koko läänin kattavan ennen vuotta 1945 rakennettujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden inventoinnin. Työn tuloksena vuonna 1984 ilmestyneessä "Lapin rakennusperintö" –teoksessa esitellään 1 268 rakennuskulttuurikohdetta eri puolilta lääniä."

Eli tästä päätellen kirja on julkaistu vuonna 1984, joten suhteellisen vanhaa tekstiähän se silloin on. Mutta ei se haittaa, sillä olin ylen onnellinen löydöstäni :)